Juupatijuu..viikko vierähtänyt..monta on mutkaa taas ollut matkassa.....
Vaan tänään ainakin yhden ärsytyksen aiheutti muurahaismyrkyttäjät.
naapurin rouva valitellut heille kotiin tulevista murkuista, no sitten tilattu myrkyttäjät ( vaikka meillä ei ole murkuista tietookaan! ) ja tänään ilmoitus postitse että tulemme sitten ti 21.08 klo 11 alkaen myrkyttämään jokaisesta huoneitosta murkut. Kotieläimet vietävä pois ja kahteen tuntiin ei saa oleskella huoneistossa!
Eli:
- mihin hiivattiin laitamme koiramme keskellä päivää ..työviikolla..ja kuinka moneksi tunniksi??
-Jos myrkytys ALKAA klo 11 ja huoneistoja on 12 niin milloin sitten saa tulla vaaratta huoneistoon????!!
-Ja tosiaan mihin eläinparka laitetaan ja kuinka moneksi tunniksi, kun kirjeessä käy ilmi, että kahteen tuntiin ei saa olla huoneistossa, vaan eipä kerrota tarkempaa aikaa koska juuri Meille tullaan, että tuon 2 tuntia voisi siitä laskea!!
Ei onnistu koiruuden vienti mihinkään...töihinkö pitäisi viedä? Ja kuinka kehtaavat laittaa ilmon torstaina eli aikaa tasan 2 arkipvää hommata koiralle päivähoitopaikka ja sellaisesta ei ole tietoakaan..
- entä jos olisi itse sairaan, vatsataudissa, jalka poikki tms..mihin sitä pitäisi lähteä pois jaloista???
Vitsit että nyt ottaa hattuun..ja kun meillä ei edes ole ongelmaa muurahaisista..onko pakko silloin myrkyttää sellainenkin asunto????!!
Arrrgggggh!
Ja sitten toinen asia.
Entinen naapuri näistä asunnoista hylkäsi sitten hienon farkkunsa nahkapenkkeineen ja kattoluukkuineen pihalle puoli vuotta sitten..siinä se kattoluukku hajalla on seisonut nyt jo puoli vuotta...no otanpa luurin kätöseeni ja kilautan Kaupungin äijille..saavat hakea koslan pois....joo..oon ilkee, mutta en kestä että auto hylätään noin vaan vanhalle pihalle...niinhän se on ...poissa silmistä, poissa mielestä.
juuh..ärsyttää nyt kovin..ja väsyttää...pieni ihminen ei nyt jaksais....
torstai 16. elokuuta 2012
perjantai 10. elokuuta 2012
PeikkoPerjantai
Aamu alkoi silmät ristissä, väsytti jumalattomasti.
Työpäivä sujahti ohi normaaliin tapaan. Ruokakaupoille töiden jälkeen..siitä taas hatutus alkoi.
Ruokakaupassa ( Itiksen Cittari ) jonot kuin Mammuttimarkinoiden aikaan. Ihmisiä kärryineen joka puolella. Koeta siinä puikkelehtia vähiten lyhimmälle jonolle, niin eikös ole kärryä tiellä. Yksikin isäntä siinä jonossa seisoi eikä ollut huomaavinaan että toisten olisi pitänyt päästä hänen selkänsä takaa toiselle kassalle jonottamaan. Seisoi siinä kuin tatti....metsässä. Vasta kun kolmannen kerran karjaisi ja otti kärrystä kiinni, niin tilaa tuli Juuri sen verran että pääsi hivuttamaan kärryt toiselle kassalle...kiitos!
Lottopisteessä seuraava jono! Jonotin. Hakemus taas sunnuntaille jätetty, josko onni Nyt monottaisi oikein kunnolla.....tuskin.
Tavarat parkkiksella autoon ja menoksi kotia kohti. Ensimmäinen pyssäys 50m päässä. N 12 vuotias lapsi äitinsä kanssa ja lapsi melkeinpä hyppää auton eteen, miksi..ihan vaan huvin vuoksi, pitää kävellä siinä autotiellä kun ei tien sivussa kai mahdu kävelemään...perkules. Sitten kasvoilla hymy, että ohops. Minä olisin äitinä jo raivelista ottanut kiinni ja torunut että ei sitä siellä sovi kävellä. Mutta äitipä ei näyttänyt olevan moksiskaan.
Ajettu 20metriä. Taas ajoradalla kävelee tahvoja. Nyt vuorostaan isä ja n. 5vuotias tyttö. Kävelevät ajotiellä niin, että autoa on pakko hidastaa ettei päälle aja. Isä vain tyytyväisenä " retuuttaa" tytärtään keskellä tietä eikä edes vahingossakaan vilkaise taakse tai ole huolestunut mahtaako autoja tulla!
Kun pääsemme kohdalle niin mieheni avaa ikkunan ja huikkaa että siinä on sitten vieressä ihan jalkakäytävä! Lapsen isä huutaa jotain takaisin, mutta emme kuule.Varmaan jotain solvauksia. Niinpä. mehän siinä väärässä oltiin kun autotiellä autolla ajettiin!
Ajettu n. alle2km. Ja nyt edessämme aimmin mainitsemani tötterö!! Vanha "letukan " näköinen auto., takapenkillä lapsia. Rajoitus 40..edellä menevän auton huippunopeus joku 20km/h! Auto tuntuu vaan jarruttelevan ja vauhti hidastuu. Liikennevalot. Vihreät valot. Edellä menevä auto ei osoita merkkiäkään että lähtisi liikkeelle. Töötätään autolle. Auto liikaahtaa ja ajaa n. 5m ja antaa meille tietä!!!!! Tietä! Miksi? Ensin luulen että ovat eksysksissä, mutta auto ajaakin perässämme. Se olikin siis antanut tietä. Voi kiesus...). Tien antamisen jälkeen " letukka " roikkuu hetken takapuskurissa, mutta jää pian kauas taakse..vauhdillaan 20km/h, jos sitäkään.
Seuraavat valot ja toinen samanlainen, nyt hattara tupeksimassa. Ollaan toisena valoissa ja juuri ja juuri ehditään vihreillä. Mistä nämä kaikki Peikot tupsahtikin tänään tiellemme?????
Kotiin päästiin kunnialla kuitenkin. Kunnes puhelu....jäikö sulta jotain töihin? Multa? Ei....? Ai, sun avaimet sattu roikkumaan pukkarin ovessa. Kiva. Minähän menen maanantaina AVAMAAN putiikin. Onneksi sisälle pääsee kulkuluvalla, muuten olisin saattanut maanantai-aamuna repiä hiuksiani mokomien avainten takia.
Että näin. Perjantai päivä melkein pulkassa ja Perjantain Peikot kohdattu. Huomenna nokka suuntaakin kohti Tallinnaa..tie mitä seikkailuja sieltä löytyy...tuskin maltan odottaa...;)
Aamu alkoi silmät ristissä, väsytti jumalattomasti.
Työpäivä sujahti ohi normaaliin tapaan. Ruokakaupoille töiden jälkeen..siitä taas hatutus alkoi.
Ruokakaupassa ( Itiksen Cittari ) jonot kuin Mammuttimarkinoiden aikaan. Ihmisiä kärryineen joka puolella. Koeta siinä puikkelehtia vähiten lyhimmälle jonolle, niin eikös ole kärryä tiellä. Yksikin isäntä siinä jonossa seisoi eikä ollut huomaavinaan että toisten olisi pitänyt päästä hänen selkänsä takaa toiselle kassalle jonottamaan. Seisoi siinä kuin tatti....metsässä. Vasta kun kolmannen kerran karjaisi ja otti kärrystä kiinni, niin tilaa tuli Juuri sen verran että pääsi hivuttamaan kärryt toiselle kassalle...kiitos!
Lottopisteessä seuraava jono! Jonotin. Hakemus taas sunnuntaille jätetty, josko onni Nyt monottaisi oikein kunnolla.....tuskin.
Tavarat parkkiksella autoon ja menoksi kotia kohti. Ensimmäinen pyssäys 50m päässä. N 12 vuotias lapsi äitinsä kanssa ja lapsi melkeinpä hyppää auton eteen, miksi..ihan vaan huvin vuoksi, pitää kävellä siinä autotiellä kun ei tien sivussa kai mahdu kävelemään...perkules. Sitten kasvoilla hymy, että ohops. Minä olisin äitinä jo raivelista ottanut kiinni ja torunut että ei sitä siellä sovi kävellä. Mutta äitipä ei näyttänyt olevan moksiskaan.
Ajettu 20metriä. Taas ajoradalla kävelee tahvoja. Nyt vuorostaan isä ja n. 5vuotias tyttö. Kävelevät ajotiellä niin, että autoa on pakko hidastaa ettei päälle aja. Isä vain tyytyväisenä " retuuttaa" tytärtään keskellä tietä eikä edes vahingossakaan vilkaise taakse tai ole huolestunut mahtaako autoja tulla!
Kun pääsemme kohdalle niin mieheni avaa ikkunan ja huikkaa että siinä on sitten vieressä ihan jalkakäytävä! Lapsen isä huutaa jotain takaisin, mutta emme kuule.Varmaan jotain solvauksia. Niinpä. mehän siinä väärässä oltiin kun autotiellä autolla ajettiin!
Ajettu n. alle2km. Ja nyt edessämme aimmin mainitsemani tötterö!! Vanha "letukan " näköinen auto., takapenkillä lapsia. Rajoitus 40..edellä menevän auton huippunopeus joku 20km/h! Auto tuntuu vaan jarruttelevan ja vauhti hidastuu. Liikennevalot. Vihreät valot. Edellä menevä auto ei osoita merkkiäkään että lähtisi liikkeelle. Töötätään autolle. Auto liikaahtaa ja ajaa n. 5m ja antaa meille tietä!!!!! Tietä! Miksi? Ensin luulen että ovat eksysksissä, mutta auto ajaakin perässämme. Se olikin siis antanut tietä. Voi kiesus...). Tien antamisen jälkeen " letukka " roikkuu hetken takapuskurissa, mutta jää pian kauas taakse..vauhdillaan 20km/h, jos sitäkään.
Seuraavat valot ja toinen samanlainen, nyt hattara tupeksimassa. Ollaan toisena valoissa ja juuri ja juuri ehditään vihreillä. Mistä nämä kaikki Peikot tupsahtikin tänään tiellemme?????
Kotiin päästiin kunnialla kuitenkin. Kunnes puhelu....jäikö sulta jotain töihin? Multa? Ei....? Ai, sun avaimet sattu roikkumaan pukkarin ovessa. Kiva. Minähän menen maanantaina AVAMAAN putiikin. Onneksi sisälle pääsee kulkuluvalla, muuten olisin saattanut maanantai-aamuna repiä hiuksiani mokomien avainten takia.
Että näin. Perjantai päivä melkein pulkassa ja Perjantain Peikot kohdattu. Huomenna nokka suuntaakin kohti Tallinnaa..tie mitä seikkailuja sieltä löytyy...tuskin maltan odottaa...;)
tiistai 7. elokuuta 2012
Autoilu, yleinen liikennekäyttäytyminen ihanilla nelipyöräisillämme.
Rakastan autolla ajamista. No, ajokortin ajoin vasta " vanhoilla päivilläni ", viimevuosituhannen puolella tosin ( siis apua, olinko JO silloin vanha??? ), eli vuonna 1999. Tuosta lähtien sitä onkin sitten ajeltu melkeinpä päivittäin.
On ollut kaupunkiajoa ( siis ihan vallan täällä Helsingissä ja jopa keskustassa!!), maantie-ajoa, moottoritie-ajoa, mökkitie-ajoa,ylinopeusajoa..sakkoja olen saanut vain yhdet ylinopeussakot ja olisiko kolmet parkkisakot, jotka kaikki omaa huolimattomuutta kun en ole lukenut kylttiä oikein..no, ylinopeutta voin myöntää ajavani aina, hieman. En ole kaahari, ainostaan ja vain ripeä kuski..:)
Siitäpä aasinsilta Muihin autoilijoihin, joita todella on moneen menoon, huh.
On niinsanottuja hattaroita ( holtittomat mieskuskit ) ja tötteröitä ( tötöilevät naiskuskit ).
Kun en vaan oikeasti voi ymmärtää sitä, jotta jos liikennemerkissä seisoo nopeusrajoitus 60, niin eikös jotkut hattarat ja tötteröt aja sitten maximissaan neljääviittä ja edellämenevään autoon pidetään ( kesäisinkin kuivalla kelillä ) vähintään 30m varoväli ja kun tullaan valoihin, aletaan jarrutus hyvissä ajoin, eli toistasataa metriä ennen liikennevaloja!! Ja kun saavutaan valoihin, niin jätetään sitten ihan varoiksi tasaisellakin tiellä se parikymmentä metriä siihen suojatiehen jos ollaan jonon etunenässä ja jos muualla jonossa, niin sitten se ainakin auton mentävä väli edellä menevään. Miksi ihmeessä?
Siinä vaan käy sitten niin, että kun valot vaihtuu vihreiksi, niin eihän valoista ehdi mennä jonosta kuin pari kolme autoa ja taas seistään odottelemassa vihreää. No juu, kyllä minä nuo hidastelijat ohitan jos mahdollista.
Usein paasataan ylinopeutta ajavista kuskeista, jotka aiheuttavat vaaratilanteita, en minäkään sitä sulata, että kaahataan 80 rajoitusalueella yli satasta tai 50 rajoitusalueella kahdeksaakymmpiä, mutta voisi edes ajaa kuudenkympin rajoitusalueella sitä kuuttakymppiä eikä neljää. Eikös hidastelustakin pitäisi sakottaa? Sehän se vaaratilateita aiheuttaa kun ajetaan epävarmasti ja saa itse pitää jalkaa varovasti jarrun päällä kun ei tiedä saako se edellä menevä hattara päähänsä vetää liinat kiinni. Ja näitä hidastelijoita löytyy ihan molempien sukupuolien edustajista..joskus jopa enemmän miehet hidastelee kuin naiset...hmmmm.
Toisen muminakohtauksen saan vilkun käyttäjistä tai siis niistä jotka sitä EIVÄT käytä!
Tuntuu, että joihinkin jopa uusiin autoihin se kuuluu vain ja ainoastaan lisävarusteena ( ja varmaan kallis sellainen ), kun ei sitä tohdita käyttää kaistaa vaihtaessa eikä käännyttäessä.
Mikä siinäkin on niin vaikeaa??? Ai niin, jos se Nokialainen sattuukin olemaan korvalla eikä ole händsfriitä, silloinhan ei voi koskea vilkkuun....tai manuaalisessa nelipyöräisessä vaihteen vaihtaminen kestää ja kestää ja kestää..ja todella, kas kummaa kun menee ohitse niin eikös vaan kuski löpisekin kännykkään!!
Autoilu on aivan ihanaa, mutta eipä ole sellaista, edes pienintäkään kauppareissua, jotta ei joku hidastelija tai muuten vaan tötöilijä sattuisi eteeni. Miksi ihmeessä sellaiset tyypit ajavat autolla, jos alun alkujaankin inhoavat/pelkäävät autolla ajamista??
HSL:n siniset limusiinithan on sitä varten, että niillä voi huoletta ajella ilman parkkeeraushuolia tai tankkauksia, voi jopa nukkua matkan aikana ja matkustajana saa näpytellä tekstareita ja pälättää niin paljon kuin sielu ( ja kanssamatkustajat ) sietää.
Niin ja miksi bussikuskit puhuu ajaessaan kännyyn, edes vaikka olisi händsfrii? Kuinka monessa ammatissa saat/ voit puhua puhelimeen työaikana? Yleensä voi puhua omia puhelujaan, kun on ruokkis tai kahvitauko. Omasta mielestäni vaikka bussikuskillakin olisi nappi korvalla ja sitä kautta puhuisi, niin ei se mielestäni ole asiallaista asiakaspalvelua. Siinä ei voi keskittyä oikeasti liikenteeseen eikä palvella asiakkaita täysillä. Ja kun ei ne bussikuskin löpinät ole taatusti työhön liittyviä puheluja vaan kaverilöpinää.
Juu.. tässäpä muutama mielipide ja saa tosiaan kommentoida ja olla eri mieltä. Itteeni vaan moiset asiat vihastuttaa, ja sille en voi mittään...:)
Rakastan autolla ajamista. No, ajokortin ajoin vasta " vanhoilla päivilläni ", viimevuosituhannen puolella tosin ( siis apua, olinko JO silloin vanha??? ), eli vuonna 1999. Tuosta lähtien sitä onkin sitten ajeltu melkeinpä päivittäin.
On ollut kaupunkiajoa ( siis ihan vallan täällä Helsingissä ja jopa keskustassa!!), maantie-ajoa, moottoritie-ajoa, mökkitie-ajoa,ylinopeusajoa..sakkoja olen saanut vain yhdet ylinopeussakot ja olisiko kolmet parkkisakot, jotka kaikki omaa huolimattomuutta kun en ole lukenut kylttiä oikein..no, ylinopeutta voin myöntää ajavani aina, hieman. En ole kaahari, ainostaan ja vain ripeä kuski..:)
Siitäpä aasinsilta Muihin autoilijoihin, joita todella on moneen menoon, huh.
On niinsanottuja hattaroita ( holtittomat mieskuskit ) ja tötteröitä ( tötöilevät naiskuskit ).
Kun en vaan oikeasti voi ymmärtää sitä, jotta jos liikennemerkissä seisoo nopeusrajoitus 60, niin eikös jotkut hattarat ja tötteröt aja sitten maximissaan neljääviittä ja edellämenevään autoon pidetään ( kesäisinkin kuivalla kelillä ) vähintään 30m varoväli ja kun tullaan valoihin, aletaan jarrutus hyvissä ajoin, eli toistasataa metriä ennen liikennevaloja!! Ja kun saavutaan valoihin, niin jätetään sitten ihan varoiksi tasaisellakin tiellä se parikymmentä metriä siihen suojatiehen jos ollaan jonon etunenässä ja jos muualla jonossa, niin sitten se ainakin auton mentävä väli edellä menevään. Miksi ihmeessä?
Siinä vaan käy sitten niin, että kun valot vaihtuu vihreiksi, niin eihän valoista ehdi mennä jonosta kuin pari kolme autoa ja taas seistään odottelemassa vihreää. No juu, kyllä minä nuo hidastelijat ohitan jos mahdollista.
Usein paasataan ylinopeutta ajavista kuskeista, jotka aiheuttavat vaaratilanteita, en minäkään sitä sulata, että kaahataan 80 rajoitusalueella yli satasta tai 50 rajoitusalueella kahdeksaakymmpiä, mutta voisi edes ajaa kuudenkympin rajoitusalueella sitä kuuttakymppiä eikä neljää. Eikös hidastelustakin pitäisi sakottaa? Sehän se vaaratilateita aiheuttaa kun ajetaan epävarmasti ja saa itse pitää jalkaa varovasti jarrun päällä kun ei tiedä saako se edellä menevä hattara päähänsä vetää liinat kiinni. Ja näitä hidastelijoita löytyy ihan molempien sukupuolien edustajista..joskus jopa enemmän miehet hidastelee kuin naiset...hmmmm.
Toisen muminakohtauksen saan vilkun käyttäjistä tai siis niistä jotka sitä EIVÄT käytä!
Tuntuu, että joihinkin jopa uusiin autoihin se kuuluu vain ja ainoastaan lisävarusteena ( ja varmaan kallis sellainen ), kun ei sitä tohdita käyttää kaistaa vaihtaessa eikä käännyttäessä.
Mikä siinäkin on niin vaikeaa??? Ai niin, jos se Nokialainen sattuukin olemaan korvalla eikä ole händsfriitä, silloinhan ei voi koskea vilkkuun....tai manuaalisessa nelipyöräisessä vaihteen vaihtaminen kestää ja kestää ja kestää..ja todella, kas kummaa kun menee ohitse niin eikös vaan kuski löpisekin kännykkään!!
Autoilu on aivan ihanaa, mutta eipä ole sellaista, edes pienintäkään kauppareissua, jotta ei joku hidastelija tai muuten vaan tötöilijä sattuisi eteeni. Miksi ihmeessä sellaiset tyypit ajavat autolla, jos alun alkujaankin inhoavat/pelkäävät autolla ajamista??
HSL:n siniset limusiinithan on sitä varten, että niillä voi huoletta ajella ilman parkkeeraushuolia tai tankkauksia, voi jopa nukkua matkan aikana ja matkustajana saa näpytellä tekstareita ja pälättää niin paljon kuin sielu ( ja kanssamatkustajat ) sietää.
Niin ja miksi bussikuskit puhuu ajaessaan kännyyn, edes vaikka olisi händsfrii? Kuinka monessa ammatissa saat/ voit puhua puhelimeen työaikana? Yleensä voi puhua omia puhelujaan, kun on ruokkis tai kahvitauko. Omasta mielestäni vaikka bussikuskillakin olisi nappi korvalla ja sitä kautta puhuisi, niin ei se mielestäni ole asiallaista asiakaspalvelua. Siinä ei voi keskittyä oikeasti liikenteeseen eikä palvella asiakkaita täysillä. Ja kun ei ne bussikuskin löpinät ole taatusti työhön liittyviä puheluja vaan kaverilöpinää.
Juu.. tässäpä muutama mielipide ja saa tosiaan kommentoida ja olla eri mieltä. Itteeni vaan moiset asiat vihastuttaa, ja sille en voi mittään...:)
Aamu alkoikin sitten mukavasti taas kun avasin rakkaan Nokialaiseni kautta Facebookin ja ehdinpä jopa muutaman minuutin sivuja lärätä ja toisten aamuiset aivoitukset lukea...sitten flop, näyttö pimeäksi ja näytölle texti, joka kehoitti kirjautumaan facebookiin. Vastahan minä sitä innolla luin, itsehän se minut pihalle heitti!
Ja nuo samperin salasanat joka paikassa, enhän siinä sitten kiukuspäissäni muistanu salasanaa ekalla kertaa, onneksi toinen kerta olikin jo nappisuoritus.
Tällä moodilla sitten aamu alkoi, mutta onneksi ei tarvinnut tänään muita vastoinkäymisiä sitten sen kummemmin kohdatakaan..
Tosin on minulla muutama juttu mitkä on pakko tänne jakaa ja niistä saakin sitten vapaasti lausua omat kommenttinsa. Eli kyseessä autoilu ( siis liikennekäyttäytyminen ), kouluruokailu, kiinteistöhuolto ja ties mitä muuta.
Ja nuo samperin salasanat joka paikassa, enhän siinä sitten kiukuspäissäni muistanu salasanaa ekalla kertaa, onneksi toinen kerta olikin jo nappisuoritus.
Tällä moodilla sitten aamu alkoi, mutta onneksi ei tarvinnut tänään muita vastoinkäymisiä sitten sen kummemmin kohdatakaan..
Tosin on minulla muutama juttu mitkä on pakko tänne jakaa ja niistä saakin sitten vapaasti lausua omat kommenttinsa. Eli kyseessä autoilu ( siis liikennekäyttäytyminen ), kouluruokailu, kiinteistöhuolto ja ties mitä muuta.
maanantai 6. elokuuta 2012
Maanantai-aamu.
Kyllä huomasi aamulla töissä että on lomat monelta loppuneet. Putiikin avaus kesällä klo 08.00 ja jo joku innokas nojaa ovisummeriin huomattavasti ennen puolta kahdeksaa!! Leveästi hymyillen ja itsekseni mumisten ( kiroillen ) tuijotin valvontakameraa ja toivoin ettei kukaan seuraavista aamutyöntekijöistä päästäisi tätä yli-innokasta asiakasta sisälle, jotta saisin rauhassa tehdä aamuvalmisteluni. No, menihän siihen peräti 5 min, niin eikös rouvashenkilö seiso aulassa hyvinkin tytyyväisenä ja tietoisena siitä,että on päässyt sisälle ennen avaamisaikaa.
Minä kädet viuhuen päätteitä availlen ja salasanoja naputellen tyydyn huikkaamaan arvon Rouva Sisäänluikahtajalle että : "saatte sitten odotella ihan rauhassa sellaset puoli tuntia, kun emme ole vielä itse asiassa auki "! ja samalla koetan soperrella, että kun tässä tämä kesä-aika vielä ja omakin työaika vasta pari minuuttia sitten alkanut.
Rouva Sisäänluikahtaja lupaa istua hiljaa ja huomaamatta.
Aikaa kulunut 15 minuuttia, työvaatteet vaihdettu ja kävelen aulan ohi mennäkseni toiselle käytävälle, niin eikös aulassa seiso jo lauma asiakkaita...nopeasti silmäillen ainakin sen seitsemän! Voi kiesus, missä välissä ne on siihen putkahtaneet?
Ei muuta kun uudemman kerran, mutta nyt kuuluvasti hihkaisen kaikille että : " emme ole itse asiassa vielä AUKI, joten tässä menee nyt se 15 minuuttia vielä ennenkuin pääsette ilmoittautumaan". Rouva Sisäänluikahtaja hymyilee vienosti ja nyökyttelee myötätuntoisen tietäväisenä päätään...mokomakin!
Mikä ihmisiä siis oikein vaivaa, kun ei haluta ymmärtää selvää tekstiä aukiolo-ajoista? Ei kaupat ynnä muut putiikitkaan avaa ennenkuin sillä kellonlyömällä, kun on aika ja sisään ei pääse vaikka kuinka tuskaisesti sitä jalkaa maahan taputtaisi oven toisella puolella ja kelloon vilkuilisi. No, jos se minusta olisi kiinni, niin ovi todella aukeaisi silloin kun on aika. Vaan minkäs voi kun asiakkaat luikahtavat sisälle muun henkilökunnan tullessa töihin...huoh.
Loppupäivä vilahtikin silmissä, kunnes koitti kotiin lähdön aika.
Hilirimpsis bussipysäkille vartoomaan kyytiä kotiin. Heipat heitetty kuskille sisäänastuessa ja onneksi istumapaikkakin löytyi ( 8 tunnin istumisen jälkeen kun ei jaksa seistä..:) ).
Siinä sitten matkan viihdykkeeksi seurasin bussiin tulijoita ja bussissa jo matkaavia. Kuskilla ilmeisesti ei ollutkaan hyvä päivä vaikka vastasikin minulle heipat kun astuin bussiin.
Oli sitten sen päivän elämäntehtäväkseen ottanut ojentaa matkustajia. Ketä pyydettiin näyttämään lippu uudestaan koneelle ja ketä opastettiin lipun "leimaamisessa", eli siihen " vilautuslaitteeseen " numeron painamisessa.. "painappa sillai terävästi, ei noin vaan näin " ja haa kuinka ketterästi toistasataa kiloinen kuski kurkotteli kuskinpukilta yläkroppa käytävän puolella roikkuen opastamaan lippulaitteen käyttöä. No, päivän venytykset tuli varmaan siinä hänen osaltaan hoidettua.
Ja kun matkustajien opastaminen riitti kuskille niin sittenpä keskityttiinkin muihin autoilijoihin. Töötti raikasi milloin missäkin kurvassa, kun kuski vuorostaan ojenteli muita autoilijoita liikeennekäyttäytymisessä. Hetken tuli jo tunne, että tässähän ollaan kuin etelässä konsanaan.
Juups, että tällainen päivä tänään. Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan. ..ja tuohan se taatusti jotain.
Kyllä huomasi aamulla töissä että on lomat monelta loppuneet. Putiikin avaus kesällä klo 08.00 ja jo joku innokas nojaa ovisummeriin huomattavasti ennen puolta kahdeksaa!! Leveästi hymyillen ja itsekseni mumisten ( kiroillen ) tuijotin valvontakameraa ja toivoin ettei kukaan seuraavista aamutyöntekijöistä päästäisi tätä yli-innokasta asiakasta sisälle, jotta saisin rauhassa tehdä aamuvalmisteluni. No, menihän siihen peräti 5 min, niin eikös rouvashenkilö seiso aulassa hyvinkin tytyyväisenä ja tietoisena siitä,että on päässyt sisälle ennen avaamisaikaa.
Minä kädet viuhuen päätteitä availlen ja salasanoja naputellen tyydyn huikkaamaan arvon Rouva Sisäänluikahtajalle että : "saatte sitten odotella ihan rauhassa sellaset puoli tuntia, kun emme ole vielä itse asiassa auki "! ja samalla koetan soperrella, että kun tässä tämä kesä-aika vielä ja omakin työaika vasta pari minuuttia sitten alkanut.
Rouva Sisäänluikahtaja lupaa istua hiljaa ja huomaamatta.
Aikaa kulunut 15 minuuttia, työvaatteet vaihdettu ja kävelen aulan ohi mennäkseni toiselle käytävälle, niin eikös aulassa seiso jo lauma asiakkaita...nopeasti silmäillen ainakin sen seitsemän! Voi kiesus, missä välissä ne on siihen putkahtaneet?
Ei muuta kun uudemman kerran, mutta nyt kuuluvasti hihkaisen kaikille että : " emme ole itse asiassa vielä AUKI, joten tässä menee nyt se 15 minuuttia vielä ennenkuin pääsette ilmoittautumaan". Rouva Sisäänluikahtaja hymyilee vienosti ja nyökyttelee myötätuntoisen tietäväisenä päätään...mokomakin!
Mikä ihmisiä siis oikein vaivaa, kun ei haluta ymmärtää selvää tekstiä aukiolo-ajoista? Ei kaupat ynnä muut putiikitkaan avaa ennenkuin sillä kellonlyömällä, kun on aika ja sisään ei pääse vaikka kuinka tuskaisesti sitä jalkaa maahan taputtaisi oven toisella puolella ja kelloon vilkuilisi. No, jos se minusta olisi kiinni, niin ovi todella aukeaisi silloin kun on aika. Vaan minkäs voi kun asiakkaat luikahtavat sisälle muun henkilökunnan tullessa töihin...huoh.
Loppupäivä vilahtikin silmissä, kunnes koitti kotiin lähdön aika.
Hilirimpsis bussipysäkille vartoomaan kyytiä kotiin. Heipat heitetty kuskille sisäänastuessa ja onneksi istumapaikkakin löytyi ( 8 tunnin istumisen jälkeen kun ei jaksa seistä..:) ).
Siinä sitten matkan viihdykkeeksi seurasin bussiin tulijoita ja bussissa jo matkaavia. Kuskilla ilmeisesti ei ollutkaan hyvä päivä vaikka vastasikin minulle heipat kun astuin bussiin.
Oli sitten sen päivän elämäntehtäväkseen ottanut ojentaa matkustajia. Ketä pyydettiin näyttämään lippu uudestaan koneelle ja ketä opastettiin lipun "leimaamisessa", eli siihen " vilautuslaitteeseen " numeron painamisessa.. "painappa sillai terävästi, ei noin vaan näin " ja haa kuinka ketterästi toistasataa kiloinen kuski kurkotteli kuskinpukilta yläkroppa käytävän puolella roikkuen opastamaan lippulaitteen käyttöä. No, päivän venytykset tuli varmaan siinä hänen osaltaan hoidettua.
Ja kun matkustajien opastaminen riitti kuskille niin sittenpä keskityttiinkin muihin autoilijoihin. Töötti raikasi milloin missäkin kurvassa, kun kuski vuorostaan ojenteli muita autoilijoita liikeennekäyttäytymisessä. Hetken tuli jo tunne, että tässähän ollaan kuin etelässä konsanaan.
Juups, että tällainen päivä tänään. Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan. ..ja tuohan se taatusti jotain.
näin se sitten alkaa
Tässäpä sitten perustin tämän blogin ja hetipä ensimmäisenä pahoitin mieleni, kun mokoman blogin perustaminen niin vaikeanlaatuista, tai siltäpä tuo näin alottelijasta tuntuu.
Tässäpä käyn sitten kertoilemassa kaikelle kansalle mikä milloinkin on saanut mieleni "pahaksi", eli päivittäisistä vastoinkäymisistäni kun niitä tuntuu joka päivälle riittävän ihan kototarpeiksi.
Tässäpä käyn sitten kertoilemassa kaikelle kansalle mikä milloinkin on saanut mieleni "pahaksi", eli päivittäisistä vastoinkäymisistäni kun niitä tuntuu joka päivälle riittävän ihan kototarpeiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)